Etsi
  • elin806

Hoida ohdake ajoissa - uudet tutkimustulokset juuririkkakasvien torjunnasta

Ajoitus on ratkaiseva tekijä juuririkkakasvien mekaanisessa torjunnassa, mutta uusi tutkimus osoittaa, että olemme useimmiten myöhässä heikentävän vaikutuksen saamiseksi hankaliin rikkakasveihin kuten ohdake ja valvatti.


Elin Laxmar, agronomi & markkinointiasiantuntija, Lyckegård Group AB


Juuririkkasvit torjutaan tehokkaimmin niiden kompensaatiopisteessä eli hetkellä, jolloin fotosynteesi ja soluhengitys ovat yhtä suuria, juurten ravinnevarastot kuluvat kasvin maanpäällisten osien ylläpitämiseen ja juuriston kuiva-ainemäärä on alhaisimmillaan. Tällöin rikkakasvien vastustuskyky on alhaisimmillaan mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan ja torjunnalla paras heikentävä vaikutus rikkakasveihin.

Pitkään on puhuttu, että joidenkin tärkeimpien rikkakasviemme kompensaatiopiste olisi ohdakkeella 8-10, valvatilla 5-7 ja juolavehnällä 3-4 lehtivaihde. Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) tutkijan tutkimusten mukaan se on kuitenkin jo aikaisemmin.


Aikainen torjunta

Viimeisen 10 vuoden aikana SLU:ssa on tehty laatikko- ja kenttäkokeita rikkakasvien kompensaatiopisteen tunnistamiseksi, ks. kemiallinen ja mekaaninen torjunta sekä valikoiva leikkaus Combcutilla. Tutkijat ovat tutkineet pääasiassa ohdaketta ja valvattia, mutta 2017 otettiin myös juolavehnä mukaan tutkimuksiin.

Tutkimustulokset osoittavat, että valvatti saavuttaa alhaisimman maanalaisen painonsa 4-5 lehtivaiheessa ja ohdakkeen kompensaatiopiste on jo ennen 3-lehtivaihetta. Alustavien tulosten mukaan sama pätee myös juolavehnään, jonka kompensaatiopiste näyttäisi olevan ennen kolmen lehden kehitysvaihetta.









Pelto-ohdakkeen kompensaatiopiste asettuu 2-3 lehden kehitysvaiheeseen ja valvatille ennen 5-lehtivaihetta. Tässä vaiheessa rikkakasvit ovat saavuttaneet alhaisimman maanalaisen painonsa ja ovat herkimmillään mekaaniselle torjunnalle, kuten esim. kultivoinnille KvickFinnillä tai muulle torjunnalle. Alla olevat kuvat näyttävät, miltä valvatti ja ja ohdake näyttävät kompensaatiopistevaiheissaan. Kuva: Varwi Jacob Tavaziva


Nosta juuret …

Ehdottomasti paras diagnostinen menetelmä rikkakasvien suhteen on mennä pellolle tekemään arvio. Miltä pellolla näyttää? Kuinka suuri rikkakasvi on? Rikkakasvien kuten valvatin, ohdakkeen ja juolavehnän mahdollisimman pitkäkestoisen vaikutuksen saamiseksi KvickFinnillä torjunnassa, tulee ajaa, kun rikkakasvi on kompensaatiopisteessään.

Kun juuret leikataan, nostetaan, heitetään ja ne laskeutuvat maan pinnalle, tapahtuu juurijärjestelmän heikentävä vaikutus ja infektio vähenee ajan myötä. KvickFinnillä on suositeltavaa ajaa 1-2 kertaa keväällä viikko ennen kylvöä, tällöin saadaan muokattu maa sekä myös tehokas vaikutus juurikasveihin. Jos rikkakasvit on iso ongelma, voi intensiivinen lyhytaikainen 6-8 viikon kesanto 3-4 ajolla olla aiheellinen alkukesästä ennen kerääjäkasvien kylvöä.


… tai leikkaa ohdake

Ohdakkeen leikkaus Combcutilla kompensaatiopisteessä ei toimi, koska se on tässä vaiheessa liian lähellä maan pintaa. Siksi suosittelemme ajoa niin pian kuin rikkakasvi on ojentunut. Alla olevassa kaaviossa näemme, että leikkaus (kohta J-L, ks. selitys kaavion alla) yhdistettynä vahvaan kilpailijaan kevätohraan antaa parhaat tulokset. Pelkkä leikkaus vähentää ohdakkeen maanalaisia kuiva-aineita 18-36 %, mutta yhdistettynä satoon vähenee se vielä noin 71-82 % lisää.


"Ohdake on herkimmillään mekaaniselle torjunnalle 2-3 lehtivaiheessa (kompensaatiopiste). Combcutia ei kuitenkaan voi käyttää ennen kun ohdake on alkanut ojentua. Tähän vuoksi kompensaatiopiste menee hukkaan. Leikkaus Combcutilla myöhemmässä vaiheessa heikentää kuitenkin ohdaketta. Se joutuu käyttämään juurijärjestelmän varastoja uusiin versoihin. Jos on onnistunut luomaan kilpailukykyisen viljan, se auttaa tukahduttamaan ohdakkeen edelleen. "

— Anneli Lundkvist, kasvintuotannon ekologian laitos, SLU Uppsala

Voi kilpailla MCPA:aan

Combcutia on tutkittu useissa SLU:n tutkimusprojekteissa ja niissä on osoitettu hyvä vaikutus ohdakkeeseen. Vuosia jatkuneet toistuvat leikkaukset ovat osoittanut heikentävän vaikutuksen ohdakkeeseen. Käsittely oikeaan aikaan voi antaa samanlaisen tuloksen ohdakkeen kasvuun ja kehitykseen sekä siementuotantoon kuin kemiallinen käsittely MCPA:lla. Mekaaninen rikkakasvien torjunta ei ole nopea korjaus, vaan vaatii toistoa, kun rikkakasvi kasvattaa uusia versoja.


Kuva 5. Pelto-ohdakkeen koko maanalainen kuiva-ainetuotanto (g/ruukku) käsittelyn vastaavissa vaiheissa. A = pelto-ohdake , ei leikkausta; B = pelto-ohdake, aikainen leikkaus; C = pelto-ohdake, myöhäinen leikkaus; D = pelto-ohdake, aikainen + myöhäinen leikkaus; I = pelto-ohdake + ohra, ei leikkausta; J = pelto-ohdake + ohra, aikainen leikkaus; K = pelto-ohdake + ohra, myöhäinen leikkaus; L = pelto-ohdake + ohra, aikainen + myöhäinen leikkaus. Lähde: Ohdakeleikkureiden arviointi 2008-2010, SLU Ekoforsk, SLU Uppsala


Lyhyesti …

Uudet kompensaatiopisteet:

Ohdake ̶ 2-3 lehtivaihe

Valvatti ̶ 4-5 lehtivaihe


- Valvatin ja ohdakkeen torjunta tulee tehdä aikaisemmin kuin on luultu, että saataisiin heikentävä vaikutus juurijärjestelmään.

- Aja niin aikaisin rikkakasvin kehityksessä kuin mahdollista!

Tarkkaile peltoasi ja opi tuntemaan rikkakasvisi. Toiston tarve on mahdollinen.

- Combcutilla leikkaus oikeaan aikaan voi tuottaa hyvän tuloksen, jota voi verrata kemialliseen torjuntaan.

Haluatko lukea lisää?


Näissä loppuraporteissa, https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/ekoforsk/resultat-2019/lundkvist_verwijst-slutrapport-2019.pdf, och https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/ekoforsk/resultat-2019/lundkvist_verwijst-slutrapport-2019.pdf niiden tutkimusten yhteenveto, joissa on käytetty Combcutia.


  • Anbari, S., Lundkvist, A., Forkman, J. & Verwijst, T. (2016). Effects of root fragmentation on generative reproduction of Sonchus arvensis. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B - Soil & Plant Science, vol. 66 (5), pp. 391–398 Taylor & Francis.

  • Verwijst, T., Tavaziva, V.J. & Lundkvist, A. (2018). Assessment of the compensation point of Cirsium arvense and effects of competition, root weight and burial depth on below-ground dry weight - leaf stage trajectories. Weed Research p. 292–

  • Torssell, B., Eckersten, H., Anbari, S., Lundkvist, A. & Verwijst, T. (2015). Modelling below-ground shoot elongation and emergence time of Sonchus arvensis shoots. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B - Soil & Plant Science, vol. 65 (7), pp. 582–588 Taylor & Francis.

  • Tavaziva, Varwi Jacob, 2012. Effects of competition on compensation point and phenological development in Sonchus arvensis L. Avancerad nivå, A2E. Uppsala: SLU, Institutionen för växtproduktionsekologi. https://stud.epsilon.slu.se/4572/

  • Tavaziva VJ, Lundkvist A, Verwijst T. 2019. Effects of selective cutting and timing of herbicide application on growth and development of Cirsium arvense in spring barley. Weed Research 59, 349–356.

  • Verwijst T, Tavaziva VJ, Lundkvist A, 2017. Effects of selective cutting and herbicide use in spring barley on seed production of Cirsium arvense. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B - Soil and Plant Science 67, 562–570.

  • Tavaziva VJ, Verwijst T, Lundkvist A. 2019. Growth and development of Cirsium arvense in relation to herbicide dose, timing of herbicide application and crop presence. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science, 69, 189–198.


24 katselukertaa

BT-Agro Oy Ab
Ahmantie 10
65520 Helsingby

Boris +358 500 567 611
boris.lindgard@bt-agro.fi


Tom +358 400 806 165
tom.hellstrom@bt-agro.fi

VAT FI26035834

© 2019 BT-AGRO OY AB

Webdesign: SB-TECH / Svante Betlehem

Skärmavbild 2019-01-21 kl. 09.28.45.png

Kvick-Finn, Einböck, Köckerling